MAUI, Hawaiji

Vietimme 9 päivän loman Mauilla joulukuussa. Paikaksi olimme valinneet Lahainan ja hotellimme oli aivan merenrannalla. Auton puolisoni oli vuokrannut etukäteen täältä suomesta, joten lentoasemalta piti vaan löytää vuokrausfirma josta auton saa alle. Vuokraustiski löytyi suoraan edestämme kun poistui tuloaulasta ja koska tiski oli suljettu, piti mennä rakennuksen takapuolelle josta firman kuljetus haki meidät ja vei pienen matkan päähän jossa piste on avoinna myöhäiseen yöhön.
Auton vuokrauksen koimme todella tärkeänä, ihan jo esimerkiksi retkien hintojen takia. Hintatason koin korkeana Mauilla. Hana road-retkestä olisi joutunut maksamaan 190 dolllaria per hlö, Haleakalan reissu olisi ollut 150 dollaria henkilö joten oma auto tuli enemmän kuin tarpeeseen ja sillä oli niin kätevä huristella pitkin poikin saarta omaan tahtiin.
Mauista  paljastui ihana lomakohde ja lämmintä +28 riitti, joskin sateista. Ykkösenä tietysti maisemat, on vuoristoa, on tasaista, merenrantatiet ja sademetsä jonka reunustalla menee nähtävyystie Hana Road. Hyvänä kakkosena tulee ainakin Lahaina beachin alueen rauha. Ja hitsi mikä ihmisten kohteliaisuus (jenkit ovat kohteliasta kansaa), sen olen aina reissuillani todennut. Täällä oli myös turvallista.

Hana Road
Yksi maailman kaunein tie ja sitä se todella oli. Ajellessamme kohti Hanan kaupunkia, vasemmalla puolella sademetsän lomasta näkyi meri ja oikealla puolella tuuhea sademetsä mielettömien vesiputouksien kanssa. Pysähtelimme pienille näköala/levähdyspaikoille ihastelemaan luontoa ja tietysti valokuvaamaan.  Välillä olimme korkealla vuoristossa ja välillä matalalla.  Yhteensuuntaan ajoimme 617 kurvia, 56 siltaa, 52 mailia ja reilu kolmisen tuntia ajoa, tietysti tuplaten koska tulimme saman reitin vielä takaisin. Saaren olisi päässyt kiertämään mutta varoituksia oli erittäin huonokuntoisesta tiestä joten emme lähteneet riskiä ottamaan että vuokra-auto hajoaisi tai saisimme päällemme jonkin kivivyöryn.

Hanaroadin alusta löytyy tämä rainbow eucalyptys forest, jonka puut ovat ihmetyksen aihe. Puut vaihtavat väriä :) ja niinkuin kuvasta näet puiden rungoissa on vihreää ja punaista.

Haleakalan kraateri
Emme nähneet kraaterin pohjalle koska sumu oli 3 kilometrin korkeudessa niin sakea. Lähdimme ajamaan tänne aamulla viiden jälkeen ja matka taittui mielettömän kaunista maisemareittiä pitkin vuorta ylös kiemurrellen. Ylhäältä paljastui huikeat maisemat kun pilvet hieman väistyivät ja auringon säteet  loistivat.
Eukalyptysmetsän tuoksua pysähdyimme haistelemaan matkalla.

Eukalyptusmetsää! pysähdyimme tuoksuttelemaan tämän metsän raikasta eukalyptustuoksua.

Kalaruuat
En ole eläissäni saanut niin hyviä kalaruokia kuin nyt. Tuoreet kalat oli pyydystetty aamuisin ja n. klo 11 aikaan kun kalaravintolat aukaisivat ovensa ne olivat kokkien käsittelyssä ja siitä edelleen nälkäisten turistien lautasilla. Söimme kalaa koko reissun ja näiden ruokien takia voin palata tänne vielä.

Koholan panimo
Lahainassa on olutpanimo, jossa voit maistella sen eri oluita. Käväisimme siellä testaamassa mm. ananasolutta, kahviolutta sekä paria muutakin. Suosittelen piipahtamaan.

Lahainassa sijaitsee myös outletkeskus, johon piti mennä katsomaan ja tutkimaan. Vaikka hintataso oli muuten melko korkea, täältä outletista sain edullisesti Calvin Kleiniltä alusvaatteita ja pari paitaa, Guessiltä sain farkut (22 dollaria) sekä pari paitaa ja Tommy Hillfigeriltä neuleen ja kauluspaidan. Adidakseltakin lähti mukaan ulkoiluhousut 15 dollarilla ja jotka ovat jo olleet käytössä ja superhyvät.



Hawaijilta ovat lähtöisin macadamia pähkinät ja  jos en nyt väärin muista niin ovatkohan ne kalleimmat pähkinät maailmassa. No mutta superhyvän makuisia ovat ainakin! Hawaijilainen kahvi oli myös kotiintuomisen arvoista. Piti ostaa joulukuusenkoristeitakin kun olivat mielestäni kovin söpöjä.

Vesisadetta osui paljon lomallemme mutta kuitenkin oli todella lämmin.
Auringonnousuja ja laskuja kelpaa täällä ihastella.
Rannat ja koko saari puhdas, luonnosta on pidetty hyvää huolta ja roskat olivat roskiksissa.
Valaiden bongaus-retki merelle jäi meiltä tekemättä huonon sään takia, siinäkin olisi siis syy vielä palata Mauille.
Ajelimme ristiinrastiin Mauilla, auton vuokraus oli hyvä juttu.

Aikaero on 12 tuntia, joten se laittoi kropan sekaisin. Ei vielä niin pahasti siellä, mutta nyt täällä kotisuomessa on rytmi aivan sekaisin. Vatsaa turvottaa, olo on heikko ja edellisen yön valvoin kokonaan, nyt tätä kirjoittaessa nukuin 23-02 välisen ajan ja uni taas loppui. Sillä seurauksella että päivä menee täysin tokkurassa.

Hotellimme parvekkeelta näkyi kaunis vuoristomaisema (Hawaijilaiset oluset maistuivat maisemaa ihaillen ja kroppa rentoitui)

hotellistamme oli vain n. 30metriä mereen ja halutessaan voi nauttia hotellin uima-altaastakin

Seuraavaksi matkamme johtaa Madridiin, menemme sinne pidennetylle viikonloppulomalle <3

HYVÄÄ JOULUA

Namistelija toivottaa oikein ihanaa, rauhallista ja iloista Joulua lukijoilleen <3 Viettäkää aikaa lähimpienne kanssa ja nauttikaa jokaisesta hetkestä <3

Rakkautta ja lämpöä jokaiselle <3

Kuvissa meidän joulukoti tältä vuodelta.
Blogiin tulossa juttua Mauin matkasta ja itsensä hemmottelusta. Ihanaa että olette jaksaneet käydä täällä vaikka tekstiä ei ole nyt hetkeen tullutkaan.

Kuulemisiin rakkaudella Namistelija

Syksyinen ja kaunis Suomenlinna!

Pieniä Suuria Hetkiä

Voi tätä vapautta jonka olen saanut elää ja kokea. Olen niin hurjan kiitollinen että on ollut mahdollista olla vuorotteluvapaalla. Tiedättekö että jos olen ollut väsynyt, en ole tehnyt mitään eli olen voinut levätä. Tarkoitan sitä kun on työelämässä ja jokainen on varmasti joskus väsynyt ja silloin on pitänyt lähteä töihin, väsymyksestä huolimatta. Väsyneenä palannut töistä kotiin ja on ollut pakko ajaa vielä kaupan kautta kotiin.


Tänäkin aamuna heräilin hitaasti, kävin keittämässä kahvit. Meillä on tapana nauttia puolison kanssa kahvit vuoteessa, rakastan sitä tapaa. Jompi kumpi käy keittämässä kahvit ja tarjoilee ne sitten. Tasapuolisesti niitä ollaan hoidettu.

Puoliso lähti iltavuoroon ja minä päätin lähteä suomenlinnaan. Keitin vielä uudet kahvit ja sujautin ne termospulloon ja termospullon reppuun. Reppuun meni myös järjestelmäkamera.
Suuntasin keskustaan ja hyppäsin vesibussiin joka vei minut Suomenlinnakeskuksen laituriin (on muuten kiva paikka hypätä pois vesibussista).

Kävin tutustumassa entisöityyn sukellusvene Vesikkoon, sillä on muuten osallistuttu toiseen maailmansotaan. Empä ole ennen sukellusveneessä käynytkään. Olipahan ahdas paikka. Sisäänpääsy 5e.

Sukellusvene Vesikko

Sukellusveneestä

Kävelin pitkin poikin Susisaaren ja Kustaanmiekan aluetta. Nautiskelin syksyisestä lämpimästä ilmasta ja auringosta. Kävin istuskelemassa rantakalliolla ja nauttimassa kahvit, jotka olin keittänyt ennen lähtöäni. Kuvailin paljon.

Suomenlinnassa asuu n. 800 ihmistä. Sieltä löytyy kahviloita, ravintoloita, museoita, voit tehdä siellä ostoksia (taidetta ja matkamuistoja) mutta on siellä elintarvikemyymäläkin, kirkko, kirjasto, hostelli.

Harmikseni laitoin parkkirahaa auton pysäköimiseen 3,5 tunnin verran, joten aikani loppui kesken. Päätinkin että suuntaan tuonne vielä ensi viikolla. Haluan vielä kävästä Länsi-, Pikku- ja Iso-Mustasaaressa. Tätä edellisestä suomenlinnan retkestä on aikaa useampi vuosi.

Hyvät opasteet löytyy joka paikasta

Kannattaa lähteä rentoutumaan ja viettää siellä kiva päivä ulkoilun merkeissä. Tekee hyvää mielelle sekä kropalle <3

Bosnia-Hertzegovina, elämäni matka!

SARAJEVO--KRAVICEN PUTOUKSET--MOSTAR--POCITELJ--SARAJEVO

Sarajevon lentokenttä on pieni ja  hieman alkeellinen, kuitenkin kaikki siellä sujui joutuisasti.
Uusi bussiliikenne oli alkanut elokuun alusta lentokentältä Sarajevon keskustan vanhaan kaupunkiin, 2,50e per hlö. Puoliso varmisti vielä kuskilta ja näytti kartasta paikkaa jossa jäämme pois ja matkalla tapahtuikin jotakin kultaista. Bussikuskin vaihto oli puolessa välissä matkaa, emmekä osanneet odottaakaan että kun lähenimme kohtaa jossa jäämme pois, tämä uusi kuski pysäytti bussin ja tuli sanomaan meille että nyt on teidän pysäkki joten hypätkää ulos.

Bussimatkalla ehti jo katselemaan maisemia, vuoria molemmin puolin, niin kaunista. Sodan runtelemia kerrostaloja, vanhaa risaisuutta mutta puhdasta ja hiton kaunista.

Tämä on lähde ja vanhan kaupungin keskuspaikka

Cappucinolla pikkusella aukiolla.

Tuonne vuorelle lenkkeilimme 

myynnissä oli kaikenlaista tavaraa lähinnä turisteja varten

Latinalainen silta. Täältä sai alkunsa ensimmäinen maailmansota.

Hyppäsimme sightseeing-bussi ajelulle. Lähtöjä on vain 2 päivässä ja reilun tunnin mittainen kierros maksaa 2,50e henkilö.  Bussi kierrättää vanhassa mm. olympiakylässä sekä hitusen korkeemmalla vuoristossa, josta näet Sarajevon melki kokonaisuudessaan.

Etsi tämän näköinen bussi niin pääset kiertoajelulle

olympia areenaa

Lenkkeilimme vuorelle 

Bosnialaista Burekia seka Cevapia söimme melko paljon. Burek on lihapiirakka ja Cevapi on lihapaloja leivän sisällä.Tietysti myös maisteltiin bosnialaisia oluita. Syöminen ja juominen on Bosniassa kovin edullista.
Vanha kaupunki oli kaunis. Rakastan eri maiden ja kaupunkien vanhoja kaupunkeja.  Mitä enemmän kaupunki henkii vanhasta ajasta, sitä enemmän minä siellä viihdyn.

Sodanjäljet, niitä näkyi joka kulmalla. Sodasta on vasta lyhyt aika. Parhain sekä rakkain ystäväni on tuolta sodasta joutunut lähtemään, asia saa minut surulliseksi kun ajattelen häntä pienenä tyttönä. Hän on joutunut kotinsa jättämään, mutta toisaalta kun ajattelen mitä siellä näin, olen niin onnellinen että ystäväni on päätynyt tänne suomeen ja hänen perheellään on täällä hyvä olla.Paikalliset ihmiset eivät kuukaudessa tienaa juuri mitään ja jotenkin se kaikki, vaikka niin kaunis paikka onkin, en haluaisi että läheiseni siellä asuisi.


Bosnialaiset puhuvat heikkoa englantia mutta kuitenkin niin että ravintolassa saatiin sitä mitä haluttiin.
Hintaso on kyllä alhainen. Cappuccino maksoi  1e, olut 1,5e, salaatti 2e, kahvilassa herkut 1,5e-2e, ruuat juomineen kahdelle n. 10e.

Matkan varrelta löytyi toinen toistaan upeampia pikkukyliä

Olimme varanneet jo täältä Suomesta käsin auton sekä yhden yön Mostarissa. Matkalla oli suunnitelma pysähtyä Kravicen putouksilla sekä paluumatkalla piipahtaa Pociteljin kylässä. Jos koskaan ikinä suuntaat Sarajevoon, suosittelen varaamaan sen verran pitkän loman että ehdit käydä Mostarissa ja kokea mielettömät maisemat ajomatkan varrella. Välillä oltiin vuorien päällä, välillä puolivälissä kapealla tiellä ja välillä laakson pohjalla, välillä köröteltiin vuorta ylöspäin kävelyvauhtia koska autosta ei löytyny enää tehoja. Sinisenä hohtavia järviä, vuoria, pilviä... niin kaunista että sitä en pysty sanoiksi muuttamaan. Edes valokuvat eivät anna sitä kaunista todellisuutta joka siellä koettiin.

Kravicen putouksilla oli päivä kuumimmillaan ja sielläpä olisi voinut käydä uimassa kylmässä lähdevedessä. Turisteja ei ollut niin paljon kuin pelkäsin, lähinnä sitä ahtautta, ei minua muuten toiset turistit haittaa. Kävimme siis kuvailemassa ja haistelemassa putouksia, joimme cappuccinot rannalla. Olimme siellä ehkä pari tuntia, kunnes lähdimme suuntaamaan Mostariin.

Voi Mostar kun veit palan sydämestäni. Mostar oli vielä pikkusen kauniimpi kuin Sarajevo. Ja voi ihanaa mihin majoituimme, Pansion Cardak nimeltään. Super ystävällinen pariskunta pitää tätä pientä paratiisia Mostarin sillan kupeessa eli ihan ytimessä. Jos autolla tuonne suuntaat niin meille se aiheutti pientä pään vaivaa ja minä hyppäsinkin kyydistä pois ja lähdin mäkeä alas kyselemään tätä hotellia. Naapuriravintolan ystävällinen tarjoilija opasti minut perille hotelliin ja niimpä herra omistaja lähti minun matkaani, hän nimittäin ajoi automme perille. Meinaan vaikutti pikkusen hölmölle ajaa pieniä rappusia autolla alaspäin, vaikka kyltti näyttikin että sieltä hotelli löytyy. (Hotellilla oli ilmainen parkkipaikka).
Rouva omistaja odotti meitä vesimeloonin sekä mehujen kanssa. Näytti meille huoneemme (studio, johon kuului iso parveke). Rouva kertoi myös ravintolasuosituksia ym. Ja koska tämä oli vähän niinkuin hostelli, oli siinä yleinen tila jossa keittiö ja joka kaikkien vierailijoiden yhteiskäytössä.
Voi se meidän huone oli niin luksus <3 Tämä hotelli on muuten valittu tripadvisorin ykköseksi monena vuonna.

Parveke oli niin älyttömän ihana

Hyvää oloa ja rakkautta

Tämä oli yhteistila

 Minulle ykkösenä oli Mostarin silta (Stari Most) sekä sillalta hyppäävät miehet. Miehet keräävät ensin turisteilta rahaa ja hyppäävät sitten kovasti virtaavaan Neretva jokeen. Huhhuu, päästiinpä se hyppy katsomaan ja aikamoisia ovat.
Kävimme rouvan suosituksesta syömässä lähiravintolassa ja saimme erittäin herkulliset annokset, joskus kannattaa kuunnella.  Laitan tähän kuvaa Mostarista, kuvat kertovat kauneudesta enemmän kuin sanat.

Tämä kuva on sillalta

Tämä kuva sillan alta

Täytyy sanoa että minua kyllä harmitti lähteä seuraavana aamuna Mostarista pois, olisin viihtynyt niin hyvin vielä päivän tai kaksi. Lähdettävä se oli koska oli tänä päivänä auton palautus ja monta kilometriä ajoa vuoristoteillä. Liikenteestä varoiteltiin paljon kun lueskelin ennakkoon juttuja. Meillä oli ilmeisesti onnea matkassa kun mikään sekopääkaahailija ei tiellemme osunut, ainoastaan yhden kerran puoliso joutui jarruttamaan tiukemmin mutta mitään suurta vaaratilannetta ei ollut. Kun pitää etäisyydet edellä menevään autoon kunnossa ja ajelee rauhallisesti, niin sillä pärjää hyvin.

Paluumatkalla kiersimme  30km, koska halusin käydä Pociteljin pikkukylässä. Pieni ja kaunis. Jätimme auton levähdyspaikalle ja lähdimme kipuamaan kivirappusia ylös linnan raunioille. Taas kerran ihailtiin huikeita maisemia. Alaspäästyämme söimme Burekit ja joimme limpparit ja niin me lähdettiin ajamaan kohti Sarajevoa.

Pocitelj

Pociteljin linnan raunioita

Tuliaisiksi kotiin lähti paljon monttemaustetta, viiniä (2 litran pullo 1,5euroa), ihana lyhty ulos, karkkia ja kangaskassi. Haluan taas tähänkin postaukseen laittaa paljon kuvia, kuten tapana on.

Raitiovaunuliikenne on helppoa Sarajevossa, joten kyytiin vaan

Maistui cappuccino tosi hyvälle putousten huminaa kuunnellessa

Näitä pommitusten jälkiä oli siellä täällä

Suosittelen menemään iltakahville Mostarin sillan kupeeseen. 

Tälläisen lyhdyn sain kotiini 15 eurolla

Luodin jälkiä 

Välillä pilvien seassa ajeltiin

Burek

Cevapi

maista kuppi bosnialaista kahvia (vasemmalla)

Hedelmiä kadulta, aivan hotellin vierestä, matkaevästä.

<3

Matkalla olimme maanantaista lauantaihin ja tämä oli juuri kivan pituinen. Ainoa pikkuharmitus jäi siitä kun ei se yksi yö sinne Mostariin riittänyt, olisi voinut olla pidempään.
Lämpötila elokuun puolivälissä: Sarajevossa päivät n. 23 astetta, illat viileitä. Mostarissa olikin sitten täys helle Päivällä 33 astetta ja iltaisin n. 20 astetta. Aurinkoa riitti.
Jos menet esimerkiksi Kroatiaan ja siellä näet retkiä Mostariin, suosittelen osallistumaan, et tule pettymään. Kun kävimme Pociteljin kylässä, oli taukopaikalla muutama turistibussi, jotka toivat juuri Kroatiasta turisteja Mostariin.


Seuraavia reissuja odotellessa terveisin Namistelija