maanantai 9. syyskuuta 2019

Santorini












Tutustuessani ennakkoon Santoriniin, lähes jokapaikasta kävi ilmi sen olevan suosittu romanttisena häämatkakohteena. Ja minä olin lähdössä tuonne yksin. Minua veti puoleensa rinteissä olevien kylien kauneus,  värikkyys, sininen meri sekä valkoiset talot, sinikupoliset kirkot ja  tietysti Oian auringonlasku oli päästävä näkemään.

Olen Kreikkafani niin ruuan kuin maisemien suhteen. Koen Kreikan myöskin turvallisena ja "helppona" kohteena. Siellä asiat toimii vähän kuin omalla painollaan.
Lentomatka on  lyhyt n. 4 tuntia. Eihän sitä ehdi kuin koneeseen istua kun on jo perillä.

Ennakkoon mietiskelin kuvia joita olin nähnyt, missä ihmeessä kadut siellä ovat. Siellähän ne, talojen välissä, rinteillä, puikkelehtivat kapeat paikoin ahtaatkin kadut. Portaita ylös ja alas.
Liikuntarajoitteiselle haastavaa.


Tämä kuva on Firasta. Firan satamaan parkkeeraavat suuret risteilijät. Risteilijät tuovat tuhansia turisteja Santorinille.

Puolisoa ei reissu kiinnostanut ollenkaan: Ei väen paljous eikä Kreikan kuumuus elokuussa. Minulla sen sijaan viikko lomaa ennen häntä. Päätin lähteä viiden päivän reissulle yksinäni. Työntäyteisen ja kiireisen kesän jälkeen tekee todella hyvää uppoutua omiin ajatuksiin. Makoilla uima-altaalla, lukea ja olla vaan.  Hotellin valintaki osui nappiin, nimittäin adults only! Saatan tehdä postauksen hotellista myöhemmin.

Elokuinen lämpötila laittaa kropan mukavaan hikeen, huh, + 35 astetta. Ihanaa!! Oiassa on kumminkin tuulista joten se tasaa oloa tuntuvasti.
Suunnitelmissa oli syömisen ja löhöilyn lisäksi piipahdus Firassa. Takseja saarella on muutamia mutta bussit kulkevat loistavasti.  Bussilippu Oiasta Firaan maksoi 1.80e per suunta ja matka kesti n. 20min. Bussilipun voi ostaa lipunmyyjältä bussista.
Lentokenttäkuljetukset olin sopinut hotellin kanssa ennakkoon. Lentokentältä ei ole suoraa bussiyhteyttä Oiaan ja lentoni oli illalla klo 19 perillä joten en jaksanut lähteä köröttelemään bussilla Firaan, siellä bussin vaihto ja sitten Oiaan.

Santorini oli aivan mielettömän kaunis. Vaikka olin lukenut sen kauneudesta sekä nähnyt mielettömän upeita kuvia, oli se oikeasti vielä hitusen kauniimpi.  Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja lämpöä riitti. Turisteja oli hurja määrä. Liikkuessani Oiassa, onnistuin silti hyvin välttämään suurimmat tungokset. Tottakai liikuin pääkadulla mutta esimerkiksi mennessäni katsomaan kuuluisaa Oian auringonlaskua, löysin älyttömän rauhallisen paikan kierrellessäni sivukaduilla. En voi sanoa ahdistuneeni turistimassoista. Riippuu ihan missä liikkuu ja miten päivänsä aikatauluttaa. Tietysti jos haluaa nähdä auringonlaskun suosituilta paikoilta, kannattaa silloin varautua että joudut liikkumaan todella hitaasti jonossa.
Paras aika tutustua Oiaan on aamupäivä klo 8-12 tai laittaa herätyskello soimaan auringonnousun aikaan ja lähteä aamulenkille. Itse jaksoin yhtenä aamuna lähteä liikkeelle aamutuimiin ja olihan se upeaa tutkiskella heräilevää kylää. Valokuvia on kamerassa ja puhelimessa suuri määrä. Olen tähä postaukseen ottanut muutamia kuvia instagramistani. Muistahan että siellä on paljon videoita tallennetuissa tarinoissa.


Tästä ravintolasta saat takuulla
erittäin hyvän kanagyroksen. Ravintola on niin
suosittu, tarjoilija ottaa nimesi ylös ja joudut
jonottamaan pöytää. Itse olin jonossa n. 15min.
Kreikkalainen salaatti. Voihan nautinto.
Fetajuusto, kurkku, tomaatti, oliivit ja
sipuli sekä loraus oliiviöljyä.
Parasta!!!



















Oian hintatasosta voisin kertoa että jos haluat juoda lasillisen viiniä rinteessä olevassa ja erittäin hyvällä näköalalla olevassa ravintolassa, tulee viinilasilliselle kyllä rutkasti hintaa. Jos taas sen juo hieman kauempana, syrjäisemmässä paikassa, saa lasillisen viiniä ihan kohtuu hinnalla. Olin selvitellyt ravintoloita pikkusen etukäteen, ruoka-annoksista maksoin n. 15 euroa, sisältäen oluen. Oiassa on aivan super`hyvä Gyros ravintola jossa kanagyros, kreikkalainen salaatti ja olut maksoi yhteensä 15euroa.
Gyrokset olivat 2,5 - 4 euroa, oluet 3,5 - 5 euroa, kreikkalainen salaatti halvimmillaan 7,5 euroa. Smoothien otin parina aamuna 6 euron hintaan. Hotellissani olisi ollut aamupala saatavilla 10e per päivä mutta kun en tahtonut että mikään asia aikatauluttaa päiviäni, hain kaupasta 10 eurolla aamupalatarpeet ja niillä pärjäsin koko minilomani.
Tiedättekö että ihan jokaikisenä päivänä söin kreikkalaisen salaatin, voi että sitä mehukasta makua. Älyttömän hyviä. Ostin pari olutta hotellin uima-altaalle, Mythos tölkki maksoi kaupassa 1.10e.
Ruokapettymyksiä ei matkan aikana tullut.

Ammoudi bay. Tänne laskeudutaan 250 porrasta. Ammoudi bayn kalaravintolat ovat suosittuja.
Hinnat ovat korkeat mutta tuoretta kalaa on tarjolla. Tänne pääsee myöskin autolla, mutta parkkipaikkaa
saattaa joutua odottamaan.  Hyvin kaunis paikka.

Suunnitelmissa oli ostaa pellavainen mekko. Pellavavaatteiden hinnat olivat Oiassa korkeat joten päätin katsastaa niitä Firasta. Ja johan se natsasi heti päästyäni Firaan. En ole niin taitava kankaiden tunnistamisen kanssa mutta olettaisin että yli 3 kertaa halvemmalla saatu mekkoni on kuitenkin  pellavaa.
Santorinilla on viinitiloja ja paikallista viiniä kannattaakin tuoda kotiin tuliaisiksi. Viinipuskat kasvavat maata pitkin, saaren tuulisuuden takia. Tuuli myöskin tasoittaa ihanasti altaalla makoilua.
Oliivit, öljyt ja hunaja ovat myöskin suosittuja turistien ostoksia. Unohtamatta Santorini aiheisia paitoja, kasseja sekä posliiniesineitä.

Kapeita katuja. Keskipäivän auringon aikaan ovat paikoin tukalan kuumia, koska kadut ovat
suojassa tuulelta.

Minulle jäi positiiviset fiilikset Santorinista ja haluan palata vielä takaisin. Olin tosiaan reissussa yksin ja olin päättänyt ottaa reissun niin levon kannalta kuin mahdollista. Tietysti hieman jännitin etukäteen mutta se oli aivan turhaa. En  halunnut pyytää ketään ystävistäni mukaan,  halusin hiljaisuutta ja täysin oman aikataulun tai lähinnä se että en halunnut minkäänlaista aikataulua.
Jokin aika sitten puhuin aiheesta taas ystäväni kanssa joka on samanlainen kuin minä, meille yksin oleminen on voimavara.

Päivät kuluivat mukavasti. Lepäsin altaalla, luin, askelia kertyi  n. 15000 per päivä joten ihan hyvin tuli liikuntaakin. Nautiskelin hyvistä ruuista ja maisemista. Täytyy sekin myöntää että kyllähän sitä omaa rakasta puolisoa kaipasi mutta on sekin ihan tervettä että ei olla aina yhdessä.


Thiran lentokentästä muutama sana:


Taas kerran olin lukenut ennakkoon  paluumatkan lentokenttätouhujen sekavuutta. Toki kokemusta löytyy paljon eri maiden lentokentistä mutta lukemani sai minut miettimään että kuinkahan sekavaa siellä sitten on.
No josko niitä mietit niin ei hätää. Lentokenttä on hyvin pieni mutta mielestäni toimii kuitenkin jouhevasti. Ulkopuolella on lentokenttävirkailijoita jotka neuvovat tarpeen tullen, ovat kovin ystävällisiä ja vitsikkäitä.
Ulkopuolella on selkeästi merkitty jonotusalueet lähtevien lentoyhtiöiden nimillä. Olin hyvissä ajoin kentällä joten olin finnairille merkityllä paikalla ensimmäisenä. Siitä virkailija kävi hakemassa minut kun lähtöselvitystiskin aukeamiseen oli 5 min. Lähtöselvitystiskillä laukkuni punnittiin ja virkailija laittoi siihen matkatavaralipukkeen. Seuraavaksi hän ohjasi minut viemään laukun muutaman metrin päässä olevalle matkatavaroiden käsittelijälle joka lähetti laukkuni liukuhihnalla kohti konetta.
Sen jälkeen suuntasin hallista ulos ja menin seuraavasta ovesta takaisin sisään,  yläpuolella luki isoilla kirjaimilla muistaakseni To Gate, no kuitenkin takuulla virkailijat neuvovat jotta pääset turvatarkastukseen. Lentoni lähti klo 9 joten siihen aikaan ei ainakaan mitään suurta tungosta ollut. Lähtöportteja on vain pari ja aula tosi pieni, samaan aikaan ei voi lähteä useampia koneita. Kannattaa mennä yläkerran ravintolaan / sen ulkoterassille istuskelemaan. Sieltä voi ostaa kahvia, juomia, karkkia ja sämpylää. Ja jos on tuliaiset unohtuneet niin ihan pieni taxfree-kauppakin löytyy.
Tv-monitorilla näkyi lennot ja portti. Ja kun finnair oli lähdössä ja portti aukesi, tuli portin monitoriinkin teksti. Et yksinkertaisesti voi eksyä siellä!