tiistai 29. lokakuuta 2019

Freiburg, Schauinsland, Haut-Koenigsbourgin linna


Meillä oli vielä vuorokausi aikaa sen jälkeen kun Colmarista luovutettiin hotellihuone,
 puolisoa kiinnosti Schwarzwaldin vuorijonon schauinslandin köysirata. Schauinslandin vuori on 1284metrissä. Alueella on patikkareittejä ja kauniit maisemat.
Freiburgin keskustasta köysiradalle on lyhyt n. 15 minuutin ajomatka ja selkeät opasteet. Gondolin kyydissä pääsee vuorelle n. puolessa tunnissa, hintaa en tarkalleen muista mutta olisikohan meno-paluu ollut kympin luokkaa.
Vuorelta löytyy ravintola ja jos hyvä tuuri käy, pääsee siellä upeaan maisemapöytään. Leppoisa päiväretkipaikka.

Colmarista ajoi freiburgiin tunnissa, joten kuten aiemminkin kerroin ei etäisyydet ole pitkiä.








Köysiradan jälkeen käväsimme pienellä kävelyllä ja syömässä Freiburgissa. Yllä olevat kuvat ovat ainoat kebabannoksen lisäksi jota sieltä otin. 
Tunnistan itsestäni heti fiiliksen kun saavun uuteen kaupunkiin, eikä fiilis ollut ollenkaan huono Freiburgista. Helposti voisin tuonne mennä pariksi yöksi.


Olen tainnut aiemminkin kertoa että  saksalaiset osaavat tehdä kebabit, voi taivas sentään. Pysähdyimme ensimmäinen vastaantulevaan kebsulaan ja oli se taas niin hyvää. Miten ihmeessä he saavat salaatistakin niin rapsakan, puhtaan ja raikkaan makuisen. Voiko salaatti maistua puhtaalle, kyllä se voi. Kannattaa kokeilla!


Maisemaonnellisuus







Pitihän sitä schwarzwaldin kakkua maistaa. Schwarzwaldin alueen kirsikkapuiden kirsikoista on tehty likööriä ja se kuuluu kakkuun. Minua tuo kakku ei erityisemmin 
hurmannut, onpahan maistettu.



Schwarzwaldinkakku on tuo tummempi
Tässä teille kuva täydellisestä kebabateriasta! Voi miten voisinkaan lähteä saksaan ihan vaan syöpöttelemään.



Haut-Koenigsbourgin linna.
Linnoissa on jotain salaperäistä sekä ainutlaatuista, niistä myöskin aistii vahvuuden. Osa niistä on selvinnyt vuosisatoja.  Tämä linna on taisteltu ja pommitettu maan tasalle mutta sitkeästi se on uudelleen rakennettu.
Sisäänpääsymaksu oli 9€.  Linnalta on myöskin mahtavat näköalat Alsacen maille.







Maisema haut-Koenigsbourgin linnan tornista



Kiva kun kävit lueskelemassa blogiani! Täällä aletaan hiljalleen valmistautua vuoden odotetuimpaan reissuun, varmaan arvaatkin mikä se on.


torstai 24. lokakuuta 2019

Alsacen viinialueella koillis-Ranskassa


La Petite Venise, Colmar

Katselin elokuussa Ranskan ympäriajoa telkkarista, lumouduin näkemistäni pikkukylistä täysin. Sieltä pompahti Alsacen alue,se sijoittuu koillis-Ranskaan, Saksan ja Sveitsin rajalle. Tuo alue jämähti niin päähäni ja mitä enemmän katsoin, sitä vakuuttuneemmaksi tulin että sinne täytyy päästä.
Maisemat sekä pikkukylät olivat kuin sadusta. Selvitellessäni aluetta, tuli vastaan Alsacen viinitie. Mikäs se on? No nimikin jo kertoo  että viiniin se liittyy. Alsacen viinitieltä löytyy lukuisia pikkukyliä, sekä kylissä että viinitien varrella on viinitiloja ja kylät ovat viinipeltojen ympäröiminä.  Kilometrejä tälle Alsacen viinitielle  kertyy n. 170.
Oikeasti, tämä on viinin ystävän paratiisi!




Lennot varattiin Stuttgartiin. Aikaa reissulle oli sunnuntaiaamusta perjantai-iltaan ja ajankohta oli syyskuun ensimmäinen viikko. Myöhemmin totesin että se oli taas aivan liian lyhyt aika reissulle.
Stuttgartiin emme jääneet vaan otimme lentoasemalta auton alle ja suuntasimme Alsacen alueen suurimpaan kaupunkiin Strasbourgiin. Se oli ensimmäinen etappimme. Kävimme pikimmiten nuuskimassa Strasbourgin fiilikset ja positiivisten fiiliksien jälkeen, sinne palataan vielä jonakin päivänä. Eurooppa kätkee sisäänsä uskomattoman kauniita paikkoja. Kerta toisensa jälkeen yllätyn näistä euroopan helmistä, nehän ovat ihan automatkan päässä täältä kotisuomesta.



Etäisyydet reissulla ei ole pitkiä, se ehkä yllättikin. Oli mukavaa kun ei tarvinnut asennoitua tuntikausien autossa istumiseen.  Ajelu viiniviljelmien keskellä, läpi hurjan kauniiden pikkukylien oli jotenkin rennon letkeää. 
Kylien kukkaistutukset ovat upeita, kylien värikkäät ristikkotalot joista osa on säilynyt keski-ajalta saakka näyttävät mahtavilta taideteoksilta, kylien tiivis tunnelma sekä ympäröivät viiniviljelmät, käsittämättömän kaunista. Taas täytyy itseään toistaa ja sanoa että tämä alue on yksi kauneimmista joissa olen vieraillut.
Jokaisesta kylästä löytyy viinitupia. Lasillinen Rieslingiä n. 3e. En todella ole viinien asiantuntija mutta raikas, iloinen, pirskahteleva-sanoilla voisin viiniä kuvailla.

Sadonkorjuu on syys-lokakuussa




Pysähdyimme yhdeksi yöksi kylään nimeltä Ribeauville. Autolla ajo kylässä jännitti, kapeilla ja paikoin ahtailla  kaduilla kävelivät  turistit joten tarkkana sai olla.  Parkkipaikkoja oli haastava löytää koska halusimme vuokra-auton lähelle hotellia ja hotellimme sijaitsi ihan kylän ytimessä. Kannattaa olla tarkkana parkkien suhteen, sillä ilmeisesti tuolla napsahtaa nopeasti sakot.

Turisteja oli liikkeellä suuri määrä mutta minuapa se ei haittaa. Asunto-autoporukkaa oli paljon. Hyvä idea lähteä viinireissulle asunto-autolla, ei tarvitse mietiskellä etukäteen hotelleita eikä kyliä joihin haluaa jäädä yöksi, vaan voi mennä täysin fiiliksen mukaan.
 Alue on erittäin suosittu ja kyllä jokaisen turistin kasvoilta näki miten ihastuneena kaikki olivat.

Tämä kuva on otettu aamulla aikaisin, kylän heräillessä uuteen päivään. Kuva on Ribeauvillesta. Tässä myöskin näkee miten kapeilla kaduilla tuli ajeltua autolla. Välillä mietti että onko autolla ajo oikeasti sallittua, luulisi että kadut ovat vain kävelijöille.




Alsacen viinitien voi myöskin pyöräillä.  Minä mukavuudenhaluisena tekisin niin että vuokraisin pyörän Ribeauvillesta  ja fillaroisin vaan pari pientä päiväreissua lähikyliin.

Kuten on selväksi tullut että rakastan reissaamista. Ilon aiheet on reissuilla helppo löytää. Innoissani tutustun eri kohteiden perinneruokiin tai ruokiin jotka ovat maassa muunneltu omanlaiseksi. On löytynyt kyllä uskomattomia herkkuja vuosien saatossa. Toki en  ihan kaikkea mastele,esimerkiksi vatsalaukkua tai muita sisäelinruokia.  En kumminkaan koe että kovin nirppanokka olisin ruokien suhteen.
Lempeän ja raikkaan Rieslingin seuraksi sopii Flamkuchen - se on vähän kuin pizza mutta sillä on paperin ohut pohja, päällä ranskan kermaa sekä sipulia ja pekonia. Aikamoinen rasvapläjäys mutta erittäin makoisa välipala.
Viinin seuraksi sopii myöskin Munster-juusto, se on voimakas, pehmeä ja tuhti. Hajusta oli varoiteltu ja olihan se  paha. Haju oli niin paha että juustoa ei voitu säilyttää huoneessa vaan laitoin sen parvekkeelle yöksi.
Hapankaalit, makkarat ja lihat ovat ravintoloiden ruokalistoilla suosikkeja. Kylistä löytyy tuliaiskauppoja joka lähtöön. Viini-sekä juustokauppoja, käsityö- ja posliiniastiakauppoja. Leipomoiden croissantit ovat juuri niin täydellisen mehevän rapsakoita kuin kuvitella saattaa.


Tältä näyttää Flamkuchen


Tykkään maistella juustoja ja tämä munster-juusto oli älyttömän hyvää


    Colmarissa olimme 2 yötä, sekin sijoittuu Asacen viinitielle ja sen sanotaan olevan Alsacen viinien pääkaupunki. Toki muutamalla kymmenellätuhannella asukkaalla Colmar on tosiaan kaupunkimainen eli siellä ei juurikaan ole pikkukylän tunnelmallisuutta.                                                                                   Vanhassakaupungista löytyy kauniit ristikkotalot, puoleensavetävät terassit, pikku venetsian "La Petite Venise" kanavaristeilyä ei kannatta jättää väliin. Jos etsit täydellistä valokuvauspaikkaa, voisin ehdottaa sen olevan La Petite Venisen sillalla. Tämän postauksen ensimmäinen kuva on juri tuolta.



Pikku Venetsiassa pääsee risteilylle. Risteily kestää n. puoli tuntia ja
siihen kuuluu opas. Hinta oli muistaakseni n. 5euroa.

Viinitiloja löytyy todella paljon ja ne ovat toinen toistaan kauniimpia. Olimme reissussa syyskuun ekan viikon ja sää oli erittäin lämmin ja kaunis. Sää ilmeisesti suosii Alsacen aluetta koska Vogeesien kukkulajono on sen suojana.
Alueelta löytyy paljon linnoja sekä linnojen raunioita. Käväsimme Haut-Königsburgin linnassa, siitä hieman seuraavassa postauksessa.





Valokuvaajan kannattaa lähteä aamulla aikaisin kaduille. Kadut ovat tyhjillään ja kylästä löytyy huikeita kuvauspaikkoja. 


Kadut ovat mielettömän kauniita, romanttisia
ja kovin tunnelmallisia.






Koin Alsacen alueen turvallisena. Toki pidän tavaroistani huolen ja olen varovainen, en ikinä esimerkiksi laita lompakkoa/puhelinta ym. terassin pöydälle niin että joku ohi juokseva voisi sen napata.  Reissussa pärjäsi hyvin englannilla, paikalliset ovat vain hitusen arkoja sitä puhumaan.

Tälle Alsacen alueelle sekä Strasbourgiin on päästävä joulumarkkinoille. Viime vuoden Köln pitää ykköspaikkaa joulumarkkinoista mutta vuonna 2020 meidät löytää Alsacen alueen joulumarkkinoilta. Tai voisiko sinne vaikka muuttaa koko joulukuuksi.

Instagramistani Travel_with_namistelija löytyy tallennettuja videopätkiä tältäkin reissulta ja tervetuloa seuraajakseni.