Tämä postaus on odotellut julkaisua 3 kuukautta, joten olkaa hyvät, tässä se vihdoin on.
Tammikuussa 2021 loma vihdoin alkoi, sitä oli edessä 3 viikkoa josta viikko oli varattu Lappiin, tarkemmin Leville. Toki olin aiemmin ajatellut että vietän tämän loman Balilla mutta jostain kumman syystä tässä ei ole viimeiseen vuoteen matkusteltu Suomen rajojen ulkopuolelle.
Lennot meillä oli Rovaniemelle, siellä meitä odotti myös vuokra-auto. En yksinkertaisesti viitsi istua omassa autossa niin kauaa että täältä etelästä lähdettäisiin Lappiin, joten meidän kohdalla kätevintä on lennot joko Rovaniemelle tai Kittilään. Auton vuokraus hoidettiin Rovaniemeltä koska ihanahan siellä Lapissa on ajella mutta ei nyt kumminkaan montaa sataa kilometriä. Lennot ollaan maksettu kertyneillä Finnairin pisteillä joten hintaa niille on jäänyt n. 40euroa.
Tammikuussa Lapissa alkaa jo pikkusen aurinko pilkahtamaan, saaden aikaan mielettömän kauniita värityksiä luontoon... On pinkkiä ja sinistä hetkeä. Tunturissa on upea hiihtää auringon paisteessa. Valoista aikaa tammikuun puolessa välissä oli n. 3 tuntia.
Tammikuun puoliväli on mun ehdoton suosikki lomailuun. Joululomalaiset on häipynyt ja tunturit hiljenee. Tällaiselle hiljaisuutta rakastavalle ihmiselle tuo aika Lapissa on luksusta. Ja se luonnon kauneus, on se upeaa ja kun siitä saa nautiskella lähes privana. Pakkanen saattaa olla kipakkaa, tällä kertaa se vaihteli -10 asteesta -38 asteeseen. Tuo -38 astetta kuulostaa ehkä pahalle mutta yllätyin, ei se nyt niin jäätävä ollutkaan. Meillä molemmilla on todella hyvät varusteet pakkasen varalle joten onhan niillä paljon osuutta asiaan. Onneksi ei tuullut, jos tuuli olisi puhallellut niin silloin ulos ei olisi asiaa ollut.
Suunnitelmissa meillä oli hiihtää, lasketella, syödä ja nukkua hyvin, nukkua päiväunia, saunoa, ulkoilla ja nauttia luonnosta. Suunnitelmat oli varsin leppoisat ja helposti toteutettavissa. Ja niinhän me tehtiin miten oli suunniteltu.
Minä raahasin perinteisen- sekä laskettelusukset mukanani, olin huollattanut molemmat sukset täällä etelässä. XXL:n suksihuollon koin sopivana, en oikein jaksanut selvitellä eri paikkojen huoltotarjontaa niin sen puoleen en pysty vertailemaan. Suunnittelin välineiden huoltoa Leville mutta sieltä ei koskaan sähköpostiini vastattu.
Omia varusteita ei mukaan olisi tarvinnut ottaa sillä Levin alueelta löytyy monta vuokrauspistettä. Vuokraavat lähes mitä tahansa talviurheiluvälineitä. Hinnoissa voisi kuitenkin olla pikkusen pudottamisen varaa.
Majoitus meillä oli varattu Hulluporossa, vanhatuttu, ihana Hulluporo. Se on jotenkin kotoisa. Oltiin siellä maanantaista lauantaihin. Lauantai-sunnuntai välinen yö iglussa ja sunnuntai-maanantai välinen yö Rovaniemellä. Hulluporo on suosikkini saunallisen huoneen vuoksi, siellä on super hyvä aamupala, sijainti on loistava. Ravintola Ämmilä on hotellin yhteydessä ja siellä on tarjolla erinomaista lounasta joka päivä.
Halusin hemmotella itseäni joten olin varannut maanantai illalle ja torstai aamulle hieronnat. Relax center Hulluporo, oi hitto mikä ihana paikka. Harvoin törmää niin taitaviin hierojiin kuin mitä tuolta löytyy. Suosittelen lämmöllä! Oli hyvä lähteä hiihtolenkille kun kroppa oli hierottu vetreäksi.
Levillä ladut ovat hyvin hoidettuja, netistä löytyy latukartat ja viimeisimmät tiedot mihin kellonaikaan ne ovat hoidettu.
Latasin puhelimeeni Levi resort app:n, sieltä näkee säätiedotuksen, kuinka paljon rinteitä on auki, rinnekartan, rinneravintolat, tietoa ja hinnastot välinevuokrauksista. Hyvin kattava ja selkeä appi, suosittelen.
Hiihdettiin Levi tunturi ympäri, matkaa kertyi 19.2km. Reitin varrelta löytyi latukahviloita, pysähdyttiin Sammuntuvalla. Juotiin siellä kahvit ja vichyt, syötiin munkit ja käytiin moikkaamassa poroja, sitten matka jatkui. Niin rentoa ja mukavaa! Tällaiselle perushiihtäjälle alamäet aiheutti välillä jännitystä, vauhtia riitti.
Kun kerran raahasin laskettelusukset pohjoiseen niin olihan niitä pakko lähteä kokeilemaan rinteeseen. Edellisestä laskusta oli kulunut jo useampi vuosi joten kyllä jännitti. Jännitin hissiin menoa ja ensimmäistä alastuloa. On se kuulkaa niin että minkä olet kerran oppinut niin ei sitä unohda. Ensimmäisen laskun jälkeen olin valmis isompaan rinteeseen. Oi luoja että oli mahtava päivä! Taukoa pidettiin rinneravintolassa, lämpimän takan vieressä, minttukaakao kädessä. Melkolailla onnellinen lomalainen istui takan lämmössä.
Takana oli jo hiihtoa, laskettelua, lepoa ja kehon huoltoa, päätettiin lähteä ajelulle. Mun haaveissa oli piipahtaa Snow Villagessa, se osuikin just sopivasti reitille. Leviltä lumikylään on matkaa n. 35km. Lumi ja jäätaidetta on tehty 20 miljoonasta kilosta lunta ja 200 000:sta kilosta jäätä. Sisältä löytyy jääsviittejä, jääravintola ja baari sekä reitti jonka aihe oli makromaailma.
Sisäänpääsy maksu oli 19€ aikuinen ja 11€ lapsi.
Voi miten rentouttavaa oli aloittaa aamut monipuolisella aamiaisella, istua päivän mittaan takan lämmössä, ulkoilla ja syödä poropitoisia ruokia. Kyllähän tuolla olisi viihtynyt kaksikin viikkoa. Vielä n. 10 vuotta sitten en olisi kuvitellut viettäväni lomaviikkoa Lapissa mutta nyt se on tullut tavaksi ehkä jopa kaksikin kertaa vuodessa.
Tähän loppuun vielä suositukset Levin ravintoloista ja käytiinhän me siellä pubiruuallakin. Levin alueen ravintolat tarjoaa herkullisen makuisia ruokia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti